Selangor
| Selangor | |
|---|---|
| Malesian osavaltiot ja territoriot | |
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Malesia |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Shah Alam |
| – Kuninkaall. pääkaup. | Klang |
| – Sulttaani | Sharafuddin Idris Shah |
| Pinta-ala | 8 104 km² |
| Väkiluku (2010) | 5 411 324 |
| – väestötiheys | 670 as./km² |
| Kielet | malaiji |
Selangor on Malesian osavaltio. Se sijaitsee Malakan niemimaan länsirannikolla, Malakansalmen rannalla. Sen naapuriosavaltiot ovat pohjoisessa Perak, idässä Pahang ja kaakossa Negeri Sembilan.[1][2] Selangorin sisällä sijaitsee enklaavina kaksi liittovaltion territoriota, Kuala Lumpur ja Putrajaya, jotka ovat historiallisesti osa Selangoria.[3]
Selangor on Malesian runsasväkisin osavaltio. Sen pinta-ala on 8 104 neliökilometriä ja asukasluku noin 5,5 miljoonaa.[4][2] Selangorin hallinnollinen pääkaupunki on Shah Alam ja kuninkaallinen pääkaupunki Klang.[1] Kuala Lumpurin metropolialue ulottuu Selangorin alueen puolelle. Selangorin suurimmat kaupungit Shah Alam ja Petaling Jaya ovat Kuala Lumpurin suurkaupunkialueella.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1400-luvulla Selangor kuului Malakan sulttaanikuntaan, joka oli aikanaan Malaijien saariston johtava valtio. Portugalilaiset valloittivat Malakan 1511 ja vuonna 1641 hollantilaiset valtasivat alueen portugalilaisilta.[1][6]
Siirtomaavallan aikana alueelle tuli minangkabaulaisia uudisasukkaita Sumatralta 1600-luvulla ja heidän jälkeensä tuli bugislaisia siirtolaisia Sulawesilta.[6][7] 1700-luvulla bugisit saivat hallintaansa nykyisen Selangorin alueen, ja he perustivat Selangorin sulttaanikunnan 1700-luvun puolivälissä. Sen pääkaupungiksi tuli Kuala Selangor.[6][7]
Noin sata vuotta myöhemmin, vuonna 1857, Malakan niemimaa oli Britannian siirtomaahallinnon alaisuudessa ja Selangoriin tuli kiinalaisia tinanetsijöitä maan tinavarantojen houkuttelemana. Kiinalaiset perustivat Selangoriin Kuala Lumpurin. Uuden kaupungin perustaminen aiheutti ristiriitoja Selangorin päälliköiden ja kaivostyöläisten välillä. Tuloksena oli sisällissota, jossa Kuala Lumpur tuhottiin ja tinakaivosten toiminta keskeytyi. Vuonna 1874 olot rauhoittuivat kun brittiläiset puuttuivat asioihin tinantuotannon varmistamiseksi.[7][6] Samalla Selangor liittyi Liittoutuneisiin malaijivaltioihin, jonka brittiläiset perustivat Malaijivaltioiden vakauttamiseksi. Muut liittoon kuuluneet valtiot olivat Perak, Negeri Sembilan ja Pahang.[7]
Malaijan itsenäistyessä Britanniasta vuonna 1957, Kuala Lumpurista tehtiin maan pääkaupunki. Vuonna 1974 Kuala Lumpur irrotettiin Selangorin osavaltiosta, ja siitä tehtiin Malesian liittovaltion keskushallinnon alainen territorio.[6] Vuonna 1995 Selangorista irrotettiin Putrajaya, jonka Selangorin osavaltio myi Malesian liittovaltiolle.[3]
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Selangor on useimpien muiden maan osavaltioiden tapaan sulttaanin johtama sulttaanikunta, ja Selangorin sulttaani toimii vuorollaan Malesian kuninkaana.[1][8] Osavaltiota on vuodesta 2001 hallinnut sulttaani Sharafuddin Idris Shah.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali, s. 18-24. Helsinki: Suomalainen matkaopas, 2006. ISBN 952-9715-16-1
- ↑ a b Population and housing census statistics.gov.my. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 12.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Putrajaya history malaxi.com. Viitattu 5.10.2014. (englanniksi)
- ↑ The States of Malaysia go2travelmalaysia.com. Arkistoitu 2.10.2014. Viitattu 12.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Kuala Lumpur metropolitan inta-aivn.org. Arkistoitu 17.10.2014. Viitattu 5.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Richmond, Simon: Malaysia Singapore & Brunei. Lonely Planet Publications Pty Ltd, 2013. ISBN 978-1-74179-847-0
- ↑ a b c d Barwise, J. M.; White, N. J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Kuopio: UNIpress, 2002. ISBN 951-579-212-6
- ↑ Maailmalla Aasia, s. 106-107. Helsinki: Weilin & Gääs, 2008. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Susunan Kekananan Raja-Raja dan Yang Di-Pertua Negeri tengkusyah.blogspot.be. Viitattu 5.10.2014. (malaijiksi)
